Lars Ehnberg

Psykoanalyytikko (Dipl.: C.G.Jung-Institut, Zürich, 1987; IAAP:n hyväksymä koulutus), psykoterapeutti, vaativa erityistaso (Suomi: TEO, nyk. Valvira), leg. psykoterapeut (Socialstyrelsen, Ruotsi). KELAn hyväksymä palveluntuottaja. Jäsen: IAAP (International Association of Analytical Psychology); AGAP (Association of Graduated Analytical Psychologists, Zürich). Sitoudun AGAPin eettiseen koodiin työssäni.

Lisätietoja alasivulla In English.

Yhteystiedot

  • Sähköposti: lars@ehnberg.net
  • Puhelin: +358-50-592 83 18
  • Vastaanotto Helsingissä

Kielet: suomi, ruotsi, englanti, saksa.

Psykoterapia- tai psykoanalyysityöhön hakeutuminen

Hakeutumisprosessiin kuuluu reilun tunnin tutustumiskäynti jolloin, sitoumuksetta puolin ja toisin, voimme rauhassa keskustella työstä ja tutustua toisiimme. Käynti on tietysti maksuton. Toivon molemmille viikon miettimisaikaa, ennen sopimista työn aloittamisesta.

Joskus jo tutustumiskäynnin keskustelu on tarpeeksi avuksi, tai jos näin yhdessä nähdään sopivaksi että muutaman kerran tapaamisilla löytyy tarpeeksi otetta tai ratkaisua miten jatkaa.

Ensi kertaa tällaiseen työhön hakeutuvalle suosittelen yrittää tutustua toisiinkin psykoterapeutteihin, jotta löytäisi usein ainutlaatuiseen työhönsä työkumppanin, joka antaa parhaan tunteen luottamuksesta ja ymmärretyksi tulemisesta. Joskus työtä edesauttaa myös jos jokin muu puite tarvitsee huomiota ja valitsee sen mukaan, esimerkiksi nais- tai miespuolisen terapeutin, tai jonkun työmetodin joka tuntuu kannustavalta.

Vastaanottoni on tällä hetkellä lähes täynnä. Valikoiden saatan ottaa uusia asiakkaita. Puhelinsoitto tai sähköposti tutustumiskäynnin ajasta sopimiseksi. Aika voi löytyä jopa seuraavalta päivältä.

 

Miksi psykoterapia?

Eri tilanteet ja vaiheet elämässä tuovat esille kysymyksiä joiden työstämiseen voi kokea hyötyvänsä ulkoisesta avusta. Tehtävähaasteet, elämänmuutokset, uudet toimintatasot, juuttunut elämä, psyykkiset vaivat tai sairaudet, tai fyysiset sairaudet voivat kuulua oireitaan suurempaan psyykkiseen ja henkiseen kehitykseen ja tarvitsevat ymmärtävää kohtaamista, työstämistä ja tottuneesta poikkeavia näköaloja.

Monet niin kutsutut oireet, esimerkiksi ahdistus, unettomuus tai masennus, eivät tarvitse olla sairautta tai häiriötä jota tulee välttää. Nämä voivat olla tavallisia ilmiöitä elämän muutosprosesseissa,  arvokkaita ja auttavia signaaleja psyykkisen kehityksen polulla. Huolellinen tutkiminen on paikallaan ennen mitään diagnoosia, hoitosuunnitelmia tai -toimenpiteitä. Fyysisen tai psyykkisen ohella, voi myös henkinen tila aiheuttaa monenkaltaisia reaktioita ja oireita, ja vaatia huomioimista ja työstämistä tarpeellisen muutoksen saavuttamiseksi. Lahjakkuus tai toisenlaisuus joka on jäänyt ymmärtämystä vaille tai syrjityksi voi hyvinkin olla rikkaus kunhan se saa löytää kanavansa elämään.

Psykoterapia on hoitomuoto jossa voi huomioida elämänsä ilmiöitä kokonaisvaltaisesti, ei ainoastaan yhden näkökulman kautta. Psykoterapian avulla voi kohdata, työstää ja muuttaa psyykkisiä rakenteita. Terapiatyön päämäärä on auttaa elämään elämäntilanteensa, mahdollisuuksien mukaan parantaa ja tehdä eheäksi. Kysymys siis ei ole täyttää jokin hoitosuositus, vaan pyrkiä ensisijaisesti muutosnäkemykseen joka vie parantumiseen. Työssäni käytän keskustelumuotoa, mutta työhön voi myös liittyä apuna unet, sadut, mielikuvat, myytit, visiot, kuvatyöt, fyysinen, liike- ja tanssi-ilmiö, joitakin mainitakseni.

Psykoterapiatapaaminen luonani on tavallisimmin kerran viikossa täysi tunti. Kaksi kertaa viikossa on intensiivisin työtahti, koska sekä terapianhakija että terapeutti työskentelevät prosessia edistääkseen tapaamisten välillä parikin tuntia. Aika ja tapaamistiheys voi olla mainitusta toisenlainenkin, ja joustaa elämäntilanteen mukaan.

Yli kahdenkymmenen vuoden toimintani aikana on valmiin terapiatyön prosessin kesto vaihdellut parista kuukaudesta yli kymmeneen vuoteen. Joka prosessi on omansa, mutta keskimääräinen terapian kesto on ollut 1-1,5 vuotta. Joskus muutamakin tapaaminen selventää riittävästi elämänkysymystä.

Viitekehyksenä työhöni käytän pääasiassa analyyttista psykologiaa (C.G. Jung) monen muun peruspsykoterapian teorian ohella. Työskentelen kahdenkeskisesti ja lähinnä aikuisten henkilöitten (18 v. +, joskus myös 16 v.+) kanssa. Analyyttinen psykologia on omiaan työmenetelmänä aikuisille, varttuneille ja elämän kokemusta omaaville. Viitekehys huomioi että myös aikuisiässä kehittyy psyykkisiä rakenteita ja haasteita, ja että kohtaamme tärkeitä uusia elämänvaiheita.

Työtilanteessa sekä terapianhakija että terapeutti ovat tasavertaiset yhteistyökumppanit.

Psykoterapia kuuluu terveydenhoitoon, joten se on ilman arvonlisäveroa. Kelakorvaus on mahdollinen.

Psykoterapian tehokkuutta on puoltanut moni tutkimus, Suomessa esimerkiksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja muiden yhteistutkimus

http://www.thl.fi/tto/hps/

Jungin analyyttisen psykologian käyttö psykoterapiassa on todettu monissa standardisoiduissa tutkimuksissa olevan tehokkaasti toimivaa  ja kustannustehokasta. Tutkimusten mukaan keskimääräinen lukumäärä istuntoja loppuunsaatetulla työprosessilla oli 90.   Roesler, Christian. 2013. “Evidence for the Effectiveness of Jungian Psychotherapy: A Review of Empirical Studies.” Behav. Sci. 3, no. 4: 562-575.

 

 

Psykoanalyysi

Psykoanalyysi on lyhyesti sanottuna yksilön psyykeä tutkiva ja paljastava työmuoto, jossa niin kutsutulla syvyyspsykologisella näkökannalla tutkitaan eritoten yksilön tiedostamatonta, sen voimakenttiä ja sen prosesseja. Psykoterapiatyössä varsinkin aikuisten kanssa voi kuulua paljonkin psykoanalyyttisia työosia. Psykoanalyysia käytetään sisäisten mahdollisuuksiensa kehittämiseen ja pyrittäessä lisäämään itsetuntemusta. Monet henkilöt vaativissa elämäntehtävissä tai kutsumustyössä ovat nähneet arvon siinä että kehittävät sisäisiä mahdollisuuksiaan, moninaisuuttaan ja voimavarojaan aivan uusiin ulottuvuuksiin.

Psykoanalyysi kuten psykoterapia saattaa useasti näkyä selvänä prosessina tai sadunomaisena matkana oman psyykeen maisemiin, varsinkin kun symbolista materiaalia esiintyy, kuten unet.

Pelkkä psykoanalyysi ei ole suoranaisesti hoitomuoto, on Kelan tuenhaun ulkopuolella ja alv-lisä kuuluu mukaan.

 

Syvyyspsykologinen kartoitus, 8 tapaamista

Kokeiluluontoisena olen myös tarjonnut kartoitusmahdollisuutta henkilöille jotka ovat kiinnostuneet syvempään kuvaan itsestään ja kehitysmahdollisuuksistaan, mutta jotka eivät hae aikamääritteisesti avonaisempaa psykoanalyysin tai psykoterapiatyön prosessia. Kartoitus syvyyspsykologisin metodein alkaa huolellisella taustanotolla (2-3krt), ja jatkuu ajankohtaisen psyykkisen materiaalin, kuten unien, mielikuvien jne. huomioimisella ja analyysilla. Viimeisellä tapaamisella keskitytään löydettyyn kokonaiskuvaan.

Kartoituskokonaisuus on kahdeksan yhden tunnin tapaamista, mutta edellyttää molempien osapuolien tapaamistenvälistä työtä, ehkä saman verran lisää. Tämä tehostaa merkittävästi kartoituksen tuloksellisuutta. Kuten psykoanalyysin kohdalla, tämä on Kelan tuenhaun ulkopuolella ja alv kuuluu palkkion lisäksi.

 

Psykoterapeutti

Psykoterapeutti on hoitoalan ammattihenkilö joka on läpikäynyt erityisen ammattikoulutuksen. Kansainvälisten yleisten vaatimusten mukaisesti koulutus tulisi sisältää jo sopivan peruskoulutuksen saaneen (esim. lääkäri, psykiatri, pappi/teologi, psykologi), persoonallisuudeltaan sopivaksi todetun henkilön tarpeelliset teoreettiset lisäopinnot, oman koulutushoidon ja työnohjauksessa olleen työharjoittelun.

Psykoterapeutti on Suomessa Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen (TEO, nykyisin Valvira) hyväksymä rekisteröity ammatinharjoittaja. Perehtyneisyystasot ovat Suomessa eritellyt koulutuksen pituuden mukaan seuraavasti:  “erityistaso”, “ylempi erityistaso” (n. 4 v.) tai “vaativa erityistaso” ( 4-6 v. erityiskoulutus). Oma ammattikoulutukseni Zürichissä on Euroopan vaativimpia, 6 vuotta täyspäivä-opiskeluna.

Psykoterapeutti toimii tavallisimmin avohoidon saralla omalla vastaanotolla, ja hoitaa itse asiakasrekisterinsä. Psykoterapeuttinen hoito on alv:tonta terveydenhoitoa.

Lisätietoja: Psykoterapia Suomessa. Stakes Oppaita 29. Toim. Kari Pylkkänen, Raijaliisa Pöllänen, Maila Upanne. Stakes Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 1995; Ehnberg, Lars: Analyyttiseen psykologiaan erikoistuminen. Psykologia (Helsinki), 24, 2/1989, 107-109.

Toimintatavassani  työtapaaminen on  molempien ollessa läsnä vastaanottohuoneessani. Ne inhimillisen elämän fyysiset, psyykkiset ja henkiset ulottuvaisuudet joiden kanssa vastaanotollani voidaan työskennellä, eivät mahdu digitaalisen kommunikaation välineisiin, riippumatta ovatko kanavat suojaamattomia tai suojattuja.  Kasvokkain kohtaaminen voimistaa ja nopeuttaa työprosessia. Näen myös että ne yksilölliset kehitysprosessit joihin olen ollut työparina, eivät mahdu terveydenhoitoalan tehdashalleihin. Yksityisellä vastaanotollani olen henkilökohtaisesti tutkimassa taustoja, hoitamassa ja vastuussa yhteistyön puitteista, tapaamisaikojen joustavuudesta, kirjaamis- ja dokumentointibyrokratian hallinnasta, sekä nimenomaan toteuttamassa asiakkaan tarpeisiin sovitettua huolellista työtä ja sen korkeaa laatua.

Leave a Reply